Kaksimieliset jutut

HUOM: Jos ronskit sukupuolivitsit loukkaavat tai järkyttävät sinua, siirry ylläolevasta valikosta välittömästi toiselle sivulle. Emme ota vastaan mitään valituksia tämän sivun sisällöstä!

Vaseliinilla käyvä auto

Olipa kerran ruotsalaissyntyinen keksijä, joka asui  kaukana kaupungista, syrjäisessä ja hiljaisessa metsätorpassa. Tämä mies  sai valmiiksi uuden keksintönsä -autonmoottorin, joka toimii paitsi  bensiinillä, myös vaseliinilla.

Keksijä asensi moottorin vanhaan autoonsa ja lähti  ajelemaan kaupunkia kohti, tarkoituksenaan myydä keksintö  autotehtaalle. Matka oli pitkä, alkoi hämärtää...

Samaan aikaan oli varsin itsepäinen ja epäsopuisa  perhe lopettelemassa illallistaan. Kinaa synnytti epäselvyys siitä, kuka  tiskaisi astiat.

- Minä en tiskaa, se on akkojen hommaa, karjaisi  isä.
- Minä laitoin ruuan, en tiskaa, valitti äiti.
- Mä oon tiskannu joka ilta tällä viikolla, ei oo  mun vuoro, kimitti tytär.

Riita jatkui ja jatkui, kukaan ei antanut periksi.  Lopulta perhe päätti, että jokainen käy alasti selälleen keittiön  lattialle makaamaan. Se, joka ensiksi liikkuisi, nauraisi tai sanoisi jotakin, joutuisi tiskaamaan.

Perhe riisuutui ja asettui makuulle keittiön lattialle...

Keksijä huomasi hajamielisyyksissään unohtaneensa tankata autonsa. Auto alkoi nykiä ja lopulta pysähtyi tankki tyhjänä  tienposkeen. Keksijä nousi autostaan ja tähyili ympärilleen ja havaitsi valoa  muutaman sadanmetrin päässä. Toiveikkaana hän lähti hakemaan bensiiniä  lainaksi.

Keksijä saapui talolle ja koputti oveen. Kukaan ei  tullut avaamaan. Outoa, talossa paloi kuitenkin kaikki valot. Hän avasi  oven ja astui sisälle. Hämmästyksekseen keksijä näki talonväen makaamassa  alastomana keskellä keittiön lattiaa. Hän päätti kuitenkin kysyä apua.

- Anteeksi, olisiko teillä lainata vähän bensaa,  kun minun autoni jäi tuohon tielle ? - Minä maksan tietysti, hän sanoi. Kukaan ei vastannut.

Keksijä kohautti harteitaan ja alkoi itse  etsiskellä bensiiniä. Keittiön komeroita tutkiessaan hän ei voinut olla  huomaamatta, kuinka hyvännäköinen perheen tytär oli. Koska kukaan talonväestä ei  reagoinut häneen mitenkään, päätti keksijä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja  naida napautti tytärtä.

Suoritettuaan toimensa ilman häiriötä keksijä  oivalsi, että autotallistahan sitä bensaa pitäisi katsella. Hän meni talliin,  mutta etsintä päättyi edelleen tuloksetta.

Palattuaan takaisin keittiöön hän totesi, ettei  äidissäkään oikeastaan mitään vikaa ollut. Ja ei kun toimeen. Keksijä  kiksautti perheen  äitiäkin.

Vielä olisi tietenkin mahdollista, että vintillä on  kanisteri. Keksijä kipusi ylös, mutta turhaan hän sieltä mitään  haeskeli. Bensiiniä ei talossa kertakaikkiaan ollut. Harmistuneena hän jälleen  palasi keittiöön. Siinä talonväkeä katsellessaan hän yhtäkkiä muisti moottorinsa erikoisuuden.

- Olisikohan täällä jossain vaseliinia, hän tokaisi  ääneen itselleen.

Silloin perheen isä nousi pystyyn ja karjaisi:

- Ei saatana, minä tiskaan !!!